Ajoissa liikenteeseen ja paikalla oltiinkin hyvissä ajoin n. klo 8.15. (koe alkoi klo 9.00). Yksi koirakko harjoitteli juuri kentällä shäferin kera. Tein pienen kävelyn ja notkuimme sitten huoltorakennuksen terassilla. Sinne tuli myös tämä ensimmäiseksi saapunut henkilö, joka kyseli että mikäs pikkukoira meillä oli? Kävin Jajan kanssa tutustumassa kenttään, jolloin tämä henkilö oli vielä Vellulta kysellyt, että millä koiralla sitten ollaan kokeeseen tultu? Ei meinannut uskoa että tuolla samaisella "pikkukoirallahan" me kokeeseen tultiin:)
Ilmoittautunut oli seitsemän koirakkoa mutta kokeeseen osallistui kuusi. Määrä tuntui kovin vähäiseltä kun yleensä nämä täyttyvät aika vauhdilla käsittääkseni. Näistäkin hyväksytyn tuloksen sai vain neljä koiruutta.
Ensin tuomari piti pienen "puheen" ja kyseli, että onko joku jolla ei ole tästä kokeesta tietoa? Yhdessä kokeessa olen dallupojan kanssa ollut (läpi meni) ja sen lisäksi muutamia käynyt katsomassa, kerran ollut itse ihmisryhmässä pyörimässä. Sitten luoksepäästävyys, jossa käveltiin tuomarin vierelle koirien kanssa vuorotellen. Jaja ei tässä edes huomaa mitään vaan mennään ja ollaan niin kuin yleensä. Vaihdettiin muutama sana tuomarin kanssa. Sitten mentiin sirutarkastukseen. Oltiin tässä ensimmäisinä eikä oikein tarkastaja osannut konetta käyttää. Vaikka kuinka kauan etsi ja etsi ei löytänyt. Siirryttiin sitten sivuun ja ottivat seuraavan koiran. Lopulta kone alkoi toimia ja mentiin sitten vielä uudestaan viimeisinä, eikä nyt kestänytkään kauan kun siru löytyi.
Meidän numeromme oli viisi eli viimeisessä parivaljakossa vasta. Jossa me aloitimme tottisosuudella ja toinen parivaljakko maassaoloon. Ensin ilmoittautuminen pareittain.
Seuraamisosuus (kaavio) remmissä: Ja voi hitsi vie miten huonoa seuraamista! Vaikka treeneissä on vähän edistänyt innokkuudesta johtuen niin nyt oli lähinnä laahaava versio tuosta. Eli jatkossakaan en tule puuttumaan treeneissä seuraamisen edistämiseen. Sitä tuskin kisassa tekee. Onneksi sentään tuli perässä tai sivussa tai missä lie kun en oikein sitä edes nähnyt eteen katsoessani.. Tässä olisi pitänyt kävellä 50 askelta suoraan mutta menin hermostuksissani ihan sekaisin laskuissani kun en Jajaa edes nähnyt.. En siis taatusti tuota täyttä matkaa kävellyn kun päätin kaiken uhallakin tehdä täyskäännöksen. Onneksi Jaja siinä sentään oli mukanani ja teki myös käännöksen. Sitten vähän normaali kävelyä, hölkkää ja hiipimistä. Jaja oli kohtalaisesti sentään mukana. Käännös oikealle, suoraan ja taas käännös oikealle, suoraan kävelyä ja täyskäännös. Seitsemisen askelta ja pysähdys. Jaja vieläkin mukana. Suoraan jälleen seitsemisen askelta ja käännös vasempaan. Huh huijaa.onneksi Jaja oli kohtalaisesti mukana ja vähän paremmin kun tuli vauhdin muutoksia ja käännöksiä kuin mitä tuossa suoraan seuraamisessa. Sitten siitä vielä suoraan ihmisryhmään pujottelemaan. Ryhmän takana oli paperi ruohossa ja sitä Jaja kerran haistoi muutoin meni ihan kohtuullisesti. Ihmisistä ei välittänyt mitään. Pysähdys sujui myös.
Vapaana seuraaminen: Sitten remmi irti ja sama vapaana. Aloitettiin ihmisryhmällä mikä menikin oikein loistavan tyylikkäästi. Kontakti oli hyvä ja tiivis. Pujoteltiinkin sitten vähän enempi kierroksia mitä olisi tarvittukaan, pydähdyttiin joukkoon ja jatkettiin tuohon suoraan seuraamiseen jne.. Seuraamisessa jälleen olisi ollut parantamisen varaa mutta Jaja kuitenkin teki kaikki vaadittavat osuudet. Se on pääasia.
Liikkeestä istuminen sujui hyvin pienellä vartaloavulla tosinen sitten uskaltanutkaan siitä kokonaan luopua vielä tässä vaiheessa vaan otin varman päälle.
Liikkeestä maahan ja luoksetulo: Meni maahan mutta kutsuessa tuli vasta toisella käskyllä. Tokossahan ei tuosta maassaolosta luokse kutsuta niin taisi olla pieni miettimistauko Jajalla. Onneksi kuitenkin toisella käskyllä tuli vauhdilla suoraan sivulleni.
Maassaolo toisen parivaljakon tehdessä suoritustaan, sujui hyvin.
Tuomarin suullista arviointia: Olin valmistautunut kuulemaan jos jonkinlaista moitetta erityisesti seuraamisesta joka menikin ihan persiilleen Niin tuomari vaan totesi, että tämä parivaljakko harrastaa ilmeisesti tokoa?. Juu, myönnetään. Ei hän siitä mitään tiedäkkään mutta siinä seuraamispaikka ei ole ihan niin tiivis mitä pk.puolella (näinköhän?).. ja että ei hän kyllä ymmärrä miten noin pienellä koiralla se voisikaan sitä olla.. (Totta kyllä, jos jaja olisi nojanut jalkaani niin potkua olisi tullut)..Kävi sitten kaikki osuudet läpi, eikä niissä huomautettavaa paitsi maassaolon tuplakäsky. "Positiivinen pikkukoira" ja tottis osuus HYVÄKSYTTY!
Kaupunkiosuus tehtiin sitten samaisella kenttäalueella. Meinasinkin jo vähän hermostua kun olin ajatellut kaupunkiosuuden oikeasti olevan myös kaupungissa. Mitä isompi vilinä ja enempi touhua niin sen rauhallisemmin Jaja on. Kaikki osuudet kuitenkin täyttyivät tässäkin versiossa..
Koirathan ei ole tässä minkään käskyn alla vaan kuin päiväkävelynä käydään eri tilanteita läpi ja katsotaan miten koirat käyttäytyvät erilaisiin häiriöihin.. Ensin lähdettiin kävelemään tietä pitkin pois kentältä. Takaisin tullessa vastaan hölkkäsi nainen ja vielä takaa sama. Sen jälkeen tuli iso ihmisryhmä vastaan. Sitten fillaristi (pikkupoika) ja sitten päädyttiin muutama sana vaihtamaan tuomarin kanssa. Hän kysyi, että teillä onkin ilmeisesti pitkä tokoura takana? Vastasin ettei se kovin pitkä vielä ole koira on vasta kaksivuotias. Kysymyksillä tai vastauksillakaan ei väliä, tarkoitus on katsoa miten koira käyttäytyy.. Ja käyttäytyihän se jälleen:) Sitten Jaja kiinni remmiin huoltorakennuksen toiselle reunalle. Sanoin "odota" jolloin Jaja menikin saman tien maate ja kävelin itse piiloon. Häiriökoirakko (musta pitkäkarvainen belgi) käveli edes takaisin Jajan edestä. Rauhallisesti pysyi maassa.
Wau Jaja ihana palleroisemme, se oli siinä. BH-koe HYVÄKSYTTY !
Automme takaluukku oli auki kentälle koko kokeen ajan. Siellä Jaja odotteli rauhallisesti omia osuuksiaan. Kertaakaan ei päästänyt inahdustakaan vaikka ketä siitä edestä kulki minkäkin koiruuden kanssa.. Ja mikä möykkä näistä isommista koiruuksista odotellessa lähti. Sekään ei Jajaa hetkauttanut. Toivottavasti nämä isompien koiruuksien ihmiset saivat edes pienen maistiaisen siitä, ettei ne kaikki "pikkukoiratkaan" ole niitä räksyjä rähisijöitä vaan mukaan mahtuu monenmoista. Kyllä siinä joku porukka Jajaa naureskellen katsoi ja otti kuviakin. Meidän pikkuinenmitäs sitten keksittäisiin:)
