Eilen 13.11.08 kolmas Leena välimäen toko Koirakondiksessa.

 

Meitä oli tällä kertaa kolme koirakkoa paikalla. Aluksi Leena ja kisoissa käynyt koirakko kävivät kisaa läpi. Minä katselin samalla metallisia noutokapuloita, joita seinustalla oli myynnissä. Kun yht.äkkiä havahduin kysymykseen, "No entäs Jaja?" Olin hetken ihan h-moilasena, että siis mitä me ollaan tehty vai? Kun ei me oikeastaan nyt olla mitään tehty ja nyt ostaisin vasta tämän metallisien noutokapulan. Lusikalla ollaan vasta aloiteltu. Leena tuli semmoisen sitten laatikosta meille kaivamaan. Että nyt meillä on ihan uusi hieno metallinen kapula – jee!

 

Liikkeestä istuminen: Tässäkin oli taas pakko tunnustaa että tuohon syyskuiseen bh-kokeeseen vasta tämä liike harjoiteltiin, eikä sen jälkeen olla paljoa otettukkaan kun ei olla nyt edes treenattu vähään aikaan. Otettiin kolme kertaa joista ainoastaan keskimmäinen epäonnistui omasta vauhdistani johtuen. Leena sanoikin, että tämä on koiran kannalta hankalin jäävä liike koska joutuu tavallaan pakittamaan istuessaan. Tässä ei kannata pitää seuraamisen vauhtia vaan vähän hitaampaa. Ja niinhän se sujuukin kohtalaisen hyvinkin.

 

Metallinouto: Että oli sitten jo korkea aika kapulan ostoonkin. Kerroin että ollen vasta saanut nostatettua intoa metalliin lusikan avulla, johon ei alkuun halunnut edes koskea. Kisamaista suoritusta koko matkalta ei olla vielä otettu. Tehtiin sitten ensimmäinen harjoitus oikealla metallikapulalla. Heitin lähelle, Jaja lähti mutta ei kapulaa nostanut vaan jäi sen viereen seistä tönöttämään ja tuijottamaan silmiin kysymysmerkkinä. Leikittiin sitten kapulalla hetki niin etten antanut sitä kuitenkaan Jajalle vaan heitin sen. Jaja lähti jälleen kapulan perään ja jäi tönöttämään ja ihmettelemään kapulan viereen. Annoin toisen käskyn "hae", jolloin ottikin kapulan suuhunsa ja hienosti toi. Jaja jäi yleensä näissä leikin ohessa otettavissa heitoissa odottamaan sitä toista käskyä kapulan ottamiseen. Luuli ilmeisesti tämän olevan joku ihan uusi liike kun kapulakin oli uusi ja odotti vahvistusta tekemiselleen. Leena kuitenkin kommentoi ettei usko tämän olevan Jajalle vaikea – enkä usko minäkään kunhan päästään oikeasti harjoittelemaan. (Tänä aamuna tehtiin sisällä kerran ja hyvin sujuikin.)

 

Ensimmäisen heittoni jälkeen Leena jälleen kommentoi, että hän kyllä saa mun liikkeistä vielä migreenikohtauksen - että silleen.....jotensakkin taidan tempoilla huomaamattani ja käytän koko kroppaa saadakseni leikkiin intoa yms. ja ehkä se jää sitten huomaamattani päälle jossain kohdin.. Pitänee tarkentaa ja jäykistellä enempi jatkossa.

 

Ruutua harjoiteltiin tällä kertaa eri suunnista lähettäen. Tarkoitus oli opetella miten saadaan koira ohjattua keskelle ruutua jos se lähtee haahuilemaan eikä esim. löydä ruutua. Ruudussa ei ollut palkkaa vaan keskellä merkkinä lattiassa joku teipin palanen jossa vasta sai palkata. Vähän oli taas itsellä epävarmuutta koska eihän me olla tätä harjoiteltu edes makupalakepulla tarpeeksi.. Otettiin kuitenkin ja ensimmäinen lähetys oli hallin reunasta kulmittain ruutuun (ei siis suoraa lähetystä). Jaja sivulla ja käsky "ruutuun". Eipä Jaja tajunnut lähteä mihinkään. Kävin sitten "merkkaamassa" ruudun eli kosketin tuota keskikohtaa kädelläni. (Näin tekivät muutkin jotka siis jo kisaavat tässä luokassa.) Jajan jäädessä istumaan ja katsoen perääni. Palasin Jajan sivulle ja uusi käsky. Ja sinne singahti vauhdilla suoraan keskelle ruutua. Ja RAIKUVA palkkaus ja lelun heitto (joka ei tietystikkään lentänyt tarpeeksi pitkälle-pöh). Seuraavaan kulmaan ja uudestaan sama. Jälleen lähti vauhdilla suoraan keskelle ja lihapullan heitto. Kolmas kerta suoraan lähetys ja JÄLLEEN suoraan ruutuun… Jaja meni joka kerta hienosti tyhjään ruutuun keskelle "merkkiä" – ihme ötökkä kyllä, en voinut kun ihmetellä?? Viimeinen harjoitus tehtiin sitten vielä eri kulmasta niin että sinne laitettiin palkka. Jäi kyllä TOSI hyvä mieli tästä harjoituksesta. En olisi kyllä voinut uskoa, että yksikään tyhjä lähetys olisi onnistunut. Mutta Jajahan oli jälleen niin JAJA:)

 

Paikallamakuu 4 min.: Koirat riviin, käsky "maa" jätettiin koirat ja poistuimme ovesta pihalle. Ajan tultua täyteen Leena päästi meidät sisälle. Käskystä koirien sivulle jolloin menin sitten liian lähelle Jajaa ja seisahduin karvojen päälle saappaitteni kanssa (pöhkö minä!!!), jolloin Jaja ponnahti istumaan vähän kauemmas minusta. Komensin sen takaisin maahan ja uudestaan istumaan. Että harmitti oma touhuni jälleen… Ohjeeksi Leenalta: makupala Jajan eteen ja palkata sen sitten sieltä.. Otin ohjeen hiljaisesti vastaan enkä viitsinyt mitään selitellä, että ei se KOSKAAN ennen ole näin tehnyt (kun en ole koskaan ennen sen karvojen päälle seisomaan mennytkään)..jne. Tehty mikä tehty.. Yleensähän palkkaan Jajan aina suoraan maahan sivulla hetken seistyäni, enkä edes pyydä istumaan. Jatkossa tarkempi minä, varsinkin noiden isojen kumisaappaiden kanssa!

 

Jaja teki hienosti oman osuutensa – siinä ei moittimista niin kuin ei koskaan. Vähän seli-seli meininkiä omalta osaltani kun joka liikettä ennen pitää sanoa, ettei olla harjoiteltu. Vaikka olenkin jo aikaisemminkin kertonut, että nyt meillä on tosiaan vain tarkoitus saada ohjeistus voittajaliikkeisiin, jotta niitä sitten osaisin itse harjoitella. Mieluummin opetan liikkeet heti mahdollisimman oikein kun sitten korjaan väärin opetettuja juttuja. Kisaan ei olla menossa kuin aikaisintaan ensi kesänä/syksynä. Ilmeisesti ja tietysti pitäisi vain treenata ja treenata mutta meillä on nyt treenitauko (hah- ja koska ei olis)  en ole kuitenkaan mikään "aktiivi" tässä hommassa. Mikä ei tarkoita sitä ettei mitään tehtäisi vaikkei treeneistä voikkaan puhua.. Tehdään sen verran mikä hyvältä tuntuu. Keväällä sitten vasta kunnollisempaa treeniä tulossa.

 

Maassaolossa pihalla juteltiin muiden koirakoiden kanssa, jotka jo kisaavat tässä luokassa että voittajassa ei enää riitä ihan vähäinen harjoittelu ja tietysti se enempi motivoi kun on joku kisa tiedossa. Niinhän se on..ja meillä Ei ole kisaa tiedossa. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen Jajan tämän hetken suorituksiin - varsinkin nyt kun on nähnyt näitä muitakin, jotka jo kisaavat:) Kyllä se siitä pikkuhiljaa - mutta varmasti!