Hanna lähti Pörrin kanssa omalle lenkilleen, joten tehtiin lenkin yhteydessä muutama harjoitus Jajan kanssa.

Tunnaria: Mukaani otin oma-kapulan metfurstipussissa. Ensin käytiin Ihalan koulun kentällä. Jaja perusasentoon, odota ja kävin laittamassa "oman" noin 10 askeleen päähän. Palasin Jajan sivulle ja käsky "oma". Siitä lähti hakemaan ja palauttaessa hidasteli edessäni, jolloin annoin vielä apukäskyn. Pudottikin sen vielä ennen kunnollista palauttamista. Toisella kertaa heitin kapulan ja käsky "oma". Nyt oli parempi suoritus.. Vaikkakin eikös tämä ole ihan samanlainen kuin tavallinenkin nouto.. Mutta kirjan mukaan näin edetään (vai edetäänkö kuitenkaan?). Kirjan mukaan näitä ei myöskään saisi soveltaa mutta kyllä tästä aikamoinen sovellussoppa taitaa tulla.. Että ei ole mitään takuuta tuleeko tästä koskaan onnistunutta liikettä. Mutta kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä....

Sitten jatkettiin lenkkiä pieni pätkä ja seuraava harjoitus karmelinpuiston nurmikentällä. Jaja sivulle "oma" vielä pari kertaa. Sekä kaukokäskyjen istumaan nousu aikaskin kaukaa. Tehtiin vain yhden kerran onnistunut nousu josta heti palkkaus.

Taas jatkettiin ja loppulenkistä Ihalan koulun kentällä, jossa pelattiin jalkkisturnausta, otettiin vielä maassaoloa piilossa parisen minuuttia. Olin itse lauta-aidan takana piilossa kun kuulin takaani metsästä liikettä. Sieltä tuli täti joka sitten kulki Jajan ja lauta-aidan välistä. Jaja pysyi hienosti ja rauhallisena paikoillaan. Tämän jälkeen tulinkin piilostani ja kävin palkkaamassa.

Muutama kaukokäskyjen ylös-nousu. Käsky yhdessä makupalan heiton kanssa..Tämäkin on yksi niistä liikkeistä kun tuntuu ettei edistystä näkyvissä.. 

Kuten tunnari, ruutu ja luoksetulon pysäytykset jne. jne.. Että paljon on meillä vielä tekemistä näiden voi-liikkeiden kanssa..